Äännekoulu toimii TEAL-organisaation mallilla. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa Äännekoulussa työskentelevän puheterapeutin näkökulmasta?
Mitä tarkoittaa TEAL?
TEAL-organisaatioissa tärkeää on minimihierarkia. Minimihierarkia tarkoittaa Äännekoulussa sitä, että työpaikalla ei ole esihenkilöitä, vaan tukihenkilöstöä. TEAL-organisaatiossa työnteko perustuu itseohjautuvuuteen. Jokainen voi tehdä itse omaan työhönsä liittyviä merkittäviä päätöksiä sekä osallistua myös yhteiseen päätöksentekoon. Työpaikalla luotetaan työntekijöihin sekä heidän viisauteensa tehdä päätöksiä yhteiseksi hyväksi.
TEAL-organisaatio on läpinäkyvä. Tämä koskee työntekijöiden toimintaa, yhteistä päätöksentekoa ja tiedonsaantia.
TEAL-organisaatiossa ihmisten erilaisuus nähdään vahvuutena. Jokainen on tervetullut omana itsenään.
Millaista on olla puheterapeuttina TEAL-organisaatiossa?
Olen ollut Äännekoulussa töissä hieman alle kolme vuotta. Olen viihtynyt työssä ja työpaikassa todella hyvin. Tämä johtuu varmasti suurelta osin siitä, että Äännekoulu on TEAL-organisaatio. En ollut edes kuullut TEAL:istä ennen Äännekouluun tuloa, mutta olen huomannut, että tällä tavalla toimiva työpaikka on juuri minun juttuni.
Esihenkilöiden puuttuminen luo työpaikalle tunteen, että ketään ei määräillä ja omaan työhön liittyviä päätöksiä voi tehdä keneltäkään kyselemättä. Usein esimerkiksi on tilanteita, joissa pitää käydä kesken työpäivän hoitamassa muuhun elämään liittyviä asioita. Vapauttaa todella paljon energiaa, kun ei tarvitse kysyä keneltäkään, että onnistuuko tänään vähän pidempi tauko kesken päivän. Päätöksen voi tehdä ihan itse ja vapautuneen energian voi sitten suunnata muihin, mielestäni tärkeämpiin asioihin. Esihenkilöiden puuttumisesta huolimatta työssä saa todella paljon tukea tukitiimiltä. Tukitiimi auttaa ja mahdollistaa omaa työntekoa mm. postittamalla palautteita, tekemällä ajanvarauspuheluita ja tulkkitilauksia sekä valmistamalla materiaaleja. Puheterapeutti voi siis suunnata oman energiansa ja keskittyä täysillä omaan osaamiseensa.
Äännekoulussa puheterapeuttina voi valita myös palkkausmallinsa ja työmääränsä. Minä olen valinnut provisiopalkkauksen, jolloin palkka tulee toteutuneiden käyntien mukaan, eikä käyntimäärätavoitteita ole. Olen aiemmin ollut työpaikoissa, joissa oli käyntimäärätavoitteet. Minulle käyntimäärätavoitteet eivät tuoneet työssä turvaa, vaan stressiä. Olen esimerkiksi yhdessä aiemmassa työpaikassani ollut palaverissa, jossa esihenkilön johdolla käyntiin läpi työntekijöiden käyntimääriä ja suuria käyntimääriä tehneille jaettiin julkista kiitosta. Toisessa entisessä työpaikassa minulle soitti kerran esihenkilö ja kysyi, että mitä aion tänään tehdä töissä, kun ajanvarauskalenterini on melkein tyhjä peruuntuneiden käyntien vuoksi. Omasta mielestäni tällainen toiminta ei useimpia puheterapeutteja motivoi tekemään tulosta. Itse uskon, että jos työssä on mukavaa ja työn olosuhteet (mm. palkkaus, vapaus jne.) ovat kohdallaan, niin se on asia, joka oikeasti motivoi tehokkaaseen ja laadukkaaseen työntekoon.
Äännekoulussa pääsee puheterapeuttina myös osallistumaan koko yritystä koskevaan päätöksentekoon. Olen useita kertoja antanut neuvoja isoa päätöstä tekevälle työkaverille. Tällaista toimintatapaa kutsutaan neuvonantoprosessiksi. Olen myös itse tehnyt Äännekoulussa merkittäviä päätöksiä neuvonantoprosessilla ja silloin puolestani kuunnellut työkaverieni neuvoja päätöksentekoni tukena. Minusta on hienoa ollut huomata, miten Äännekoulussa luotetaan työkavereiden kykyyn tehdä hyviä päätöksiä. Kaikesta ei tarvitse olla aina samaa mieltä, mutta täällä luotetaan siihen, että jokainen pyrkii tekemään hyviä päätöksiä, jotka hyödyttävät Äännekoulua ja sen työntekijöitä. Neuvonantoprosessit tuovat myös työpaikkaan joustavuutta, sillä asioita ja toimintatapoja voidaan muuttaa tarvittaessa nopeasti. Vaikuttamismahdollisuudet tuovat mielestäni työpaikalle myös me-henkeä. Olen usein kuullut, että joku työkaverini on puhunut ”meidän Äännekoulusta” ja olen tainnut noin sanoa joskus myös itse.
Mielestäni Äännekoulussa arvostetaan ihmisten erilaisuutta. Ensimmäistä kertaa on tässä työpaikassa ollut tunne, ettei itsestään tarvitse peitellä mitään. Ennen minulla on ollut tunne, että minun pitää olla töissä ”työntekijä-Annika”, jolta odotetaan tiettyjä ominaisuuksia ja että vasta kotona voin olla kokonaan oma itseni. Nyt minulla on sellainen tunne työpaikallakin, että olen vain Annika ja että olen hyvä ja riittävä työntekijä juuri näin. Virheitäkään ei tarvitse pelätä ja niitä saa tehdä, sillä se kuuluu ihmisyyteen. Äännekoulussa on myös mahdollista miettiä, millainen työ itselle sopii ja työnkuvaa voi rakentaa itselle sopivaksi. Kiinnostaako esimerkiksi liikkuva työ, vastaanottotyö, kuntasektorilla resurssipuheterapeuttina toimiminen, lähiterapia, etäterapia, nettiterapia tai kehittämistyö? Kaikki tämä on Äännekoulussa mahdollista ja itsekin olen pystynyt rakentamaan omia kiinnostuksenkohteitani ja vahvuuksiani vastaavan monipuolisen työnkuvan. Tämä ei ole ollut aiemmissa työpaikoissani täysin mahdollista.
Tiivistettynä työskentely TEAL-organisaatiomallilla toimivassa Äännekoulussa on vapaata ja innostavaa. Meidän Äännekoulussa on puheterapeutin hyvä olla.
