Kuinka vähän tiesinkään ärrästä kun aloitin Äännekoulun puheterapeuttina. Nyt haluan jakaa sinulle sen, mitä lähes 1000 ärrää on opettanut minulle tämän vaikean tremulantin kuntoutuksesta. Tämä yhteenveto perustuu  omiin kliinisiin havaintoihini, eivätkä tieteelliseen tutkimukseen. Seuraavista tuhannesta lupaan tehdä artikkelin 😉

Suurin osa lapsista, jotka tulevat Äännekouluun voidaan luokitella näihin kolmeen katergoriaan. Lue tästä mitkä ne ovat, ja mitä harjoituksia heille ohjaan.

Lapsella on matala lihastonus kasvoilla, erityisesti poskissa

Äännekoulussa lapselta pyydetään aluksi arviointivideo, jossa perhe kuvaa lasta mahdollisimman läheltä kasvoja. Olen huomannut, että suurimmalla osalla lapsista on tummat silmänaluset, pyöreät posket ja ei selkeitä poskipäitä näkyvissä. Tämä viittaa matalaan lihasjäntevyyteen ja poskilihasten käyttämättömyyteen.

Jos poskissa on matala lihasjäntevyys, voin olla melkein varma että kielessä on sama juttu. Silloin /r/ yleensä ääntyy ns. pehmeänä ja usein ällänä. Lapsi ei saa siis aktivoitua kielen sivuja ja kielestä tarpeeksi napakkaa kuppia, jolla /r/-äänne voidaan tuottaa.

Poskien liikkuvuus on mielestäni merkittävää koartikulaation kannalta. Jos posket eivät liiku edes takaisin, leveät ja suppeat vokaalit tuottuvat epäselvästi.

Harjoituksiksi ohjaan tonusta nostavia ja lihaksia aktivoivia, sarjoissa toistettavia harjoitteita. Kielen kunnollinen kuppimainen muoto on myös tärkeässä osassa.

Lapsen on vaikea liikuttaa huulia ja kieltä ilman että leuka liikkuuu

Yksi sanoista joita pyydän arviovideossa on ”alla” ja ”ulla”. Näistä sanoista näkee nopeasti pystyykö lapsi pitämään leukaa paikoillaan kun kieli nousee tai kun huulio työntyy eteenpäin.

Leuka on usein jatkuvasti liian korkeassa asennossa. Lapsi pitää leukaa ylhäällä siksi, että kielellä ei ole tarpeeksi hallintaa suhteessa leukaan. Siksi on todella tärkeää ohjata perhettä auttamaan lasta pitämään leukaa tarpeeksi auki harjoittelun aikana.

Lapsi näyttää aina iloiselta puhuessaan

Kysyn usein omassa palautevideossani, näyttääkö lapsi aina iloiselta puhuessaan vai naurattiko videon tekeminen. Yllätyksekseni pian tulee viesti jossa vanhemmat toteavat: nyt kun lapsen puhetta on katsottu tarkemmin, lapsi itseasiassa näyttää aina hymyilevältä.

Tämä hymyily kertoo minulle siitä, että lapsi vakauttaa puhettaan pitämällä posket jatkuvassa jännityksessä. Kun tämä puretaan, usein leuka ryhtyy liikkumaan sivuttain, nousemaan ylöspäin. Yllättäen kielen hallinta muuttuu haasteelliseksi.

Nämä lapset ovat usein oppineet drrr drillin, mutta he eivät pääse d-äänteestä eroon tai pysty siirtymään tavutasolta sanoihin. Tämä johtuu siitä, että puhejärjestelmä ei ole tarpeeksi rento vaan voima siihen otetaan väärästä paikasta. Jos huulet ovat jatkuvasti vetäytyneet taaksepäin, on sieltä vaikea siirtyä pyöreisiin vokaaleihin.

Lapsi pääsee eroon tästä harjoittelemalla poskien pitämistä rentona silloin kuin leuka on alhaalla ja kieli ylhäällä. Lisäksi on tärkeä harjoitella huulien pyöristymistä ilman että leuka tai kieli työntyy eteenpäin.

Harjoitellaan ensin valmistelevaa harjoitusta, sitten viedään puheeseen

Harjoituksissa teetän usein valmistelevan harjoituksen (esim. tunto, voima, koordinaatio) ja sen jälkeen se viedään suoraan äänne-, tavu tai sanatasolle. Jotta perhe osaa toimia oikein, on todella tärkeää että vanhemmat saavat paljon ohjausta harjoitteluun. Siksi Äännekoulussa perhettä ohjataan tarpeen mukaan jopa viikottain eteenpäin.

Äännekoulua ostaa kuntalaisilleen jo kymmenet kunnat. Nämä kunnat ovat antaneet minulle mahdollisuuden saada kehittää Äännekoulua eteenpäin oman terapeuttitiimini kanssa. Siksi nämä havainnot ovat nyt mahdollisia. Voit lukea lisää kuntayhteistyöstä täältä:

http://aannekoulu.fi/wordpress/kuntayhteistyo/

Perheille meillä on tarjolla myös ärrän itseopiskelumateriaali Ärräkurssi, jossa on tiivistettynä kaikki harjoitukset, joilla tässä artikkelissa kerrotut pulmat saadaan selätettyä. Tutustu Ärräkurssiin täältä:

R-KURSSI

Leave a reply