Pitkälle erikoistunut terapeutti on yhteiskunnalle aina halpa

Kela avasi viime keväänä kilpailutuksen, jonka tarkoituksena oli hakea palveluntuottajia vaikeavammaisten terapioiden tuottajiksi.

Edellisen kilpailutuksen kriteerit olivat muuttuneet voimakkaasti, laatua painotettiin 20% ja hintaa 80%. Kokonaistaloudellisin oli siis se terapeutti, joka oli halpa. Tämä painotus lähti liikkeelle Aalto-yliopiston tekemästä selvityksestä, jossa todettiin että Kelan palvelutuottajien hinnat ovat karanneet käsistä ja terapeutit investoivat mm. liikaa välineisiin ja terapiatiloihin.

Uudessa kilpailutuksessa laatupisteet oli kerättävissä nopeasti, eikä tarkempia erikoistumisia kyselty. Esimerkiksi puheterapeutti, fysioterapeutti tai toimintaterapeutti, joka oli kerännyt 30 opintopistettä sekalaisista pikkukoulutuksista oli yhtä ”laadukas” kuin pitkälle erikoistunut terapeutti, jolla oli takanaan esimerkiksi väitöskirja, tai pitkä, syventävä, menetelmäkoulutus. Tällaisia pitkiä syventäviä menetelmäkoulutuksia on esimerkiksi NDT-koulutus joka syventää terapeutin osaamisen vaikeisiin liikuntavammoihin ja erityisesti varhaiskuntoutusvaiheeseen eli vauvaterapiaan.

Puheterapeuttien kannalta kilpailutus meni ihan hyvin. Melkein kaikki saivat sopimukset. Tämä ei kuitenkaan johtunut mistään muusta kuin siitä, että puheterapeutteja on Suomessa aivan liian vähän. Siksi melkein kaikki valittiin.

Fysioterapeuttien kohdalla tilanne oli kohtalokas. Suurin osa vauvoihin erikoistuneista fysioterapeuteista tipahti pois. Tästä lähtien siis Kelan mielestä kuka tahansa vastavalmistunut pikkukursseja käynyt fysioterapeutti voi kuntouttaa vaikeasti synnytyksessä tai jo kohdussa vammautunutta vauvaa. Tilanne on verrattavissa siihen, että vastavalmistunut lääkäri voisi tehdä ihan yhtä hyvin aivokirurgiaa kuin kuka tahansa muukin.

Pitkä erikoistuminen tuo kuntoutustuloksia – case Äännekoulu

Äännekoulun yksi vahvuus on ollut pitkä erikoistuminen. Äännekoulussa työskentelee useita puheterapeutteja joilla on yksi ja sama piirre. He ovat pitkälle erikoistuneita puhemotoriikan kuntouttajia. Nämä terapeutit ovat nähneet satoja, jopa tuhansia äännevirheisiä asiakkaita. Heillä on takanaan pitkiä erikoistumiskoulutuksia (Oral Placement Terapia, Myofunktionaalinen terapia, PROMPT), jotka tähtäävät puhemotoriikan kuntouttamisen huippuosaamiseen. He eivät tee tätä työtä pelkästään Äännekoulussa, vaan myös vastaanotolla jolloin he näkevät koko puhemotoriikkaproblematiikan kirjon.

Kun Äännekoulussa aloittaa uusi terapeutti, hänen työtään myös valvotaan. Terapeutin onnistumista aidosti lasketaan, ja jos terapeutti tarvitsee apua kuntouttamisen onnistumisessa, toiset Äännekoulun terapeutit tukevat hänen työtään. Tätä ei tehdä terapeutin kiusaamiseksi. Vaan siksi, että hän saa kehittyä mahdollisimman parhaaksi osaajaksi, jolloin myös lapset kuntoutuvat.

Näin päästään siihen, että jokainen terapeutti tekee tasavahvaa laatua. Meillä ahkerasti harjoittelevat lapset kuntoutuvat, tai edistyvät merkittävästi pääsääntöisesti kaikki. Vain ne lapset, joilla on todella vaikeita puhemotoriikan pulmia, edistyvät hitaasti. Mutta hitaasti he edistyisivät myös liveterapeutin vastaanotollakin.

Kun kunta investoi rahaa Äännekouluun, voimme todeta että se investointi kannatti. Lapset kuntoutuivat. Heidän puheestaan tuli selkeää. Yhteiskunnan kannalta toki yksittäinen ärrä voi kuulostaa pikkumurheelta. Yksilön kannalta voivat vaikutukset olla suuret.

Miksi ei tutkita sitä, mikä on kuntoutustulosten ero on erikoistuneella ja ”tavallisella” terapeutilla

Tämän viikon aikana on pinnalle noussut useita kannanottoja siitä, että Kelan täytyy miettiä vaikeavammaisten asiakkaiden kilpailutus uusiksi. Eilisen päätöksen mukaan toiminta- ja fysioterapian kohdalla näin tehdäänkin.

Samalla toivoisin, että Aalto-yliopiston tutkimusryhmältä tilattaisiin tutkimus, jossa selvitettäisiin mitä tapahtuu asiakkaalle, jota kuntouttaa peruskoulutettu tai pitkälle erikoistunut terapeutti. Tämä voisi havainnollistaa myös Kelalle itselleen mitä he ovat ostamassa ja mikä on erikoistumisen merkitys.

Tutkimuksessa tätä on vain vaikea toteuttaa eettisistä syistä. Kuka vanhempi haluaisi lapsensa joutua siihen ryhmään, jota kuntouttaa hänen lapsensa ongelmiin perehtymätön terapeutti? Vastaisiko Kela tähän kysymykseen?

Puhemotoriikkaan erikoistunut puheterapeutti (OPT4, PROMPT), Fil.Toht.

Katja Koski

 

Posted in Äännekoulu, Uncategorized.